Johtajuuden muutoksessa -blogi

Heli Bergström
(Kuva: Anna Dammert)

Tervetuloa Johtajuuden muutoksessa -blogiini!

Lisään säännöllisen epäsäännöllisesti tälle sivulle blogimaisia kirjoituksia johtamiseen, muutokseen, asiantuntijatyöhön ja business coachingiin liittyen. Kirjoituksissani painotan käytäntöä, mutta joskus intoudun luomaan teorioita ja malleja käytännön pohjalta. Pääsääntöisesti kirjoitukseni syntyvät käytännön tapahtumien tai tekemieni tutkimusteni innoittamina. Liitän tänne luonnollisesti myös sellaiset blogikirjoitukset, jotka on alun perin julkaistu muualla. Saatan myös pyytää asiaan vihkiytyneitä kollegoitani kirjoittamaan blogiini.

Jos tulit suoraan tälle sivulle, löydät minusta enemmän tietoa esimerkiksi täältä.

Jatkan mielelläni kanssasi keskustelua. Löydät yhteystietoni täältä.

 

 

Hei pieni yrittäjä: oppia arjesta, joka päivä!
(2018-03-17)

Alkuperäinen teksti julkaistu Redesan Oy:n blogisivulla 17.3.2018.
https://www.redesan.fi/itsensa-kehittaminen/

Itseään voi kehittää monella tavalla, myös yritystoiminnan ohella. Itsensä kehittäminen kannattaa, koska meitä ympäröivä maailma on jatkuvassa muutoksessa eikä sen pyörteissä pysy mukana, ellei omaksu jatkuvan itsensä kehittämisen moodia – ei ainakaan paremmin kuin itseään kehittäen. Jäsennän itsensä kehittämisen tutkintotavoitteiseen kehittämiseen ja ei-tutkintotavoitteiseen kehittämiseen.

Tutkintotavoitteisesti saattaa kannattaa itseään kehittää, sillä jotkut asiakkaat ehkä vaativat tietyn koulutuksen ja toisaalta, pätevöityminen tarkoittaa monen asiakkaan silmissä luotettavuutta. Ammattitutkinnot oppisopimuksella tai koulutussopimuksella ovat nykyisin joustava tapa kehittää ja pätevöittää itseään yritystoiminnan ohella; esimerkiksi yrittäjän ammattitutkintoon voi näin kouluttautua. Käytännössä homma toimii niin, että etsit paikallisen oppisopimustoimiston, joka auttaa sinua eteenpäin. Itse opiskelu tapahtuu pääosin käytännön työtä tekemällä. Sinulla jo oleva osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osana tutkintoa ja uutta opiskelet vain sen verran kuin tarvitsee täyttääksesi tutkinnon vaatimukset. Voit myös hakeutua alasi ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan. Niitä on ylempiä ja alempia; alempi on ns. bachelor-taso ja ylempi master-taso; esim. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen puolella valmistut tradenomi- tai tradenomi (yamk)-nimikkeillä.

Ei-tutkintotavoitteisia itsensä kehittämisen tapoja on monia. Voit valita avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun valikoimista itseäsi kiinnostavia kursseja. Kurssit voivat liittyä omaan yritystoimintaasi tai olla kokonaan jotain muuta. Yleensä omia ajatuksia avaa uskomattomalla tavalla sellaisenkin oppiminen, joka on itselle täysin vierasta. Kannattaa kokeilla! Voit myös valita kursseja erilaisten koulutusorganisaatioiden järjestäminä, mutta kannattaa tutkia kouluttajaorganisaation taustat ja varmistua siitä, että olet saamassa heiltä sitä mitä haluatkin, ettet pety. Tämän sanon siksi, että kouluttajaksi voi monella alalla ryhtyä ilman erityistä pätevyyttäkin. Nettikurssit ovat ajasta ja paikasta riippumattomia tapoja – voit opiskella parhaimmassa tapauksessa juuri silloin kuin itsellesi parhaiten sopii. Kannattaa nettikurssienkin kohdalla tehdä vertailua ja kysyä asiakaspalautteita, ellei sellaisia suoraan tarjota. Myös kirjallisuuden ja esim. blogitekstien lukeminen ovat itsensä kehittämistä. Voit lukea omaan alaasi liittyviä tekstejä tai jälleen jotakin itsellesi vieraampaa aihetta käsitteleviä tekstejä. Saatat saada hyviä inspiraatioita omaan tekemiseen tällä tavoin. Voit myös keskustella toisten kanssa keskustelupiireissä tai keskustelufoorumeissa, joita löydät lähes joka paikasta, netistä ja livenä. Valitse kiinnostuksesi mukaan omaa alaasi syventävää tai jotakin uutta ja piristävää. Kirjoittaminenkin kehittää ajatteluasi ja ilmaisutaitoasi yllättävän nopeasti. Samalla harjaannut esim. markkinointitekstien kanssa, omasta yrityksestä viestimiseen ym.

Tärkeintä on, että löydät sellaisen itsesi kehittämisen keinon, joka auttaa sinua pääsemään omiin tavoitteisiisi ja josta ei tule turhaa ylimääräistä stressiä. Saat pidettyä aivosi jatkuvassa liikkeessä ja vaikutat siten omaan hyvinvointiisi ja jaksamiseen. Kun jaksat paremmin, myös yritykselläsi menee paremmin. Kierre on tuttu juttu Redesanin sivuilta! Monella ihmisellä itsensä kehittäminen ja työskentely tasapainottavat kivasti toisiaan. Itse en esimerkiksi koskaan ole opiskellut tutkintojen vuoksi vaan siksi, että olen pystynyt opintojen avulla löytämään ratkaisun moneen haasteeseen tai ongelmaan, jotka ovat nousseet erilaisista työtilanteista. Siinä sitten pikku hiljaa ovat myös tutkinnot kertyneet ja olen pätevöitynyt moneen asiaan.

Jos olet yrittäjänä puurtanut pitkään ja pitkää päivää tehden, ota hetki itsellesi ja pohdi, josko jo olisi aika palata jollakin tavalla koulun penkille. Kun itsesi kehittämisen kärpänen puraisee sinua, muista aloittaa rauhallisesti eli älä yritä hotkia koko elefanttia kerralla. Tee itsellesi suunnitelma eli lupaa itsellesi mitä, miksi, milloin opiskelet. Tee itsellesi aikataulu eli merkitse kalenteriisi opiskelu- tai itsesi kehittämisen hetket, aivan kuten merkitsisit tapaamisen asiakkaasi kanssa. Muista myös pitää kiinni itsesi kanssa sopimistasi ajoista, älä lipsu tai keksi tekosyitä. Muista, ettei kukaan muu voi sinua kehittää kuin sinä itse. Jos olet perheellinen, sovi perheesi kanssa itsellesi pyhitetyistä kehittymishetkistä, jotta perheesi ei tule tekosyyksi, minkä vuoksi et voikaan itseäsi kehittää silloin kuin olet siihen ajan varannut.

Toivotan sinulle inspiroivia ja voimaannuttavia kehittymisen hetkiä! Sparraan sinua mielelläni tämän ja monen muunkin aiheen tiimoilta.

 

Muutoksen jalkauttamisesta muutoksessa johtamisen positiiviseen kierteeseen (2018-01-29)

Alkuperäinen teksti julkaistu Haaga-Helian eSignalsissa 17.11.2017, kirjoittajina Heli Bergström & Kimmo Mäki
https://esignals.haaga-helia.fi/2017/11/17/muutoksen-jalkauttamisesta-positiiviseen-kierteeseen/

Voiko sana kierre kuvata jotakin positiivista? Mahtuuko sana-assosiaation synnyttämään mieleemme muutakin kuin syöksykierre tai pahan kierre? Me löysimme positiivisen puolen tutkiessamme muutoksen johtamista kolmessa ammatillisessa toisen asteen oppilaitoksessa. Kyseessä oli Helia-säätiön rahoittama tutkimushanke Johtaminen reformissa (JORE). Käsityksemme muutoksen johtamisesta oppilaitoksessa alkoi jäsentyä positiivisen kierteen logiikalle, kun tutkimme ja analysoimme keräämäämme empiiristä aineistoa. Johtamiskirjallisuudessa ja tutkimuksissa on pitkään elänyt verbiperinne, jossa muutosta johdetaan valuttamalla, viestittämällä, jalkauttamalla ja sitouttamalla. Uskomuksemme on, ettei perinne ole elänyt vain verbeissä, vaan myös yhteisöjen arjessa. Kaikkia koskettavaa muutosta, jonka tarkoitus on muuttaa asennetta työhön sekä muovata työtapoja ja käytäntöjä, on tiputeltu jostakin ylhäältä harvojen tulkitsemana. Siksi onkin ollut ilahduttavaa huomata, että muutosjohtamisen puheissa osallistaminen ja osallistuminen ovat vaihtumassa osallisuuteen. Tähän yhteisen osallisuuden kehykseen rakentuu myös ajatuksemme muutoksessa johtamisen positiivisesta kierteestä.

Muutoksessa johtamisen positiivinen kierre
(Bergström & Mäki 2017)


Jotta positiivinen kierre saadaan liikkeelle, tulee tunnistaa avaintoimijaryhmät, toimijaroolit, avaintoiminnot ja toiminnan paikat. Tunnistettavat ryhmät eivät olleet yllätyksellisiä: ylin johto, keskijohto ja henkilöstö. Sen sijaan oli mielenkiintoista havaita, että toimijarooleissa korostuivat yhteistä tekemistä kuvaavat sanat. Vaikka muutosta tuli johtaa ja linjata, eniten sitä edisti eri toimijaryhmien välillä silloittaminen, yhteinen tulkitseminen, räätälöinti, mahdollistaminen ja toimintaympäristön muokkaaminen sujuvalle muutokselle. Myös kriittinen uudistaja löysi paikkansa kierteessä.

Toiminnan paikkojen tunnistaminen koettiin tärkeimmäksi muutoksessa. Organisaatio oli älykäs, jos sen toimijat tunnistivat ylimmän johdon, keskijohdon ja henkilöstön nivelkohdat, siirtymät. Näihin foorumeihin kytkeytyi suuri momentum. Osallisuuden ja toiseuden kokemukset korostuivat nivelkohdissa ja näissä kohdin jalkauttamisella oli kauaskantoiset seuraukset. Kyvykkään muutoksessa johtamisen merkki oli myös taito nivelkohdissa yhdistää vanhoja ja uusia toimintatapoja. Tutkimuksemme nosti esiin muutospaineessa tehtyjen ratkaisujen kapeakatseisuuden. Kovassa kiireessä ja aikapaineessa unohdettiin hiljattain tehdyt hyvät uudistukset. Jälleen aloitettiin alusta, liiankin puhtaalta pöydältä. Tämä vei uskottavuutta johtamiselta. On ratkaisevaa positiivisen kierteen kannalta, sitovatko vanhat käytännöt vai vapauttavatko ne organisaation hybridiseen uudistukseen. Kierteen logiikan taustalla on ajatus hermeneuttisesta kehästä (mm. Töttö 1982): jotta uusi kokonaisuus syntyy, jokaisella kierroksella uuteen tarttuu mukaan jotakin toimivaa vanhaa.

 

Positiivisen kierteen saaminen liikkeelle edellyttää oppilaitokselta johtajista opettajiin ja muuhun henkilökuntaan holistista kykyä tarkastella muutosta omassa organisaatiossa. Pelkästä oman navan tuijottelusta ja poteroitumisesta on opittava pois positiivisessa kierteessä. Inhimillisen yksilön näkökulman ja intressin lisäksi on nähtävä myös yhteisötaso. Miten kyetään ajattelemaan kokonaiskuvaa edes hetken kovassa muutospaineessa ja epävarmuustilanteessa? Tässä auttaa jatkuva yhteinen muutoksen sanoittaminen, tulkitseminen ja räätälöinti. Jälleen korostuvat tekojen lisäksi paikat, joissa tulkintaa voi ja pitää tehdä. Oppilaitos tarvitsee tulkintafooruminsa. Holistisuutta rakentaa myös toisen työn tuntemus. Lukuisista johtajien ja esimiesten puheenvuoroista välittyi osittainen tietämättömyys konkreettisesta opettajantyöstä. Osin tämä sama ilmiö esiintyi johdon ja keskijohdonkin välillä. Jos tiedottomuuskatkokset vallitsivat organisaation henkilökunnan välillä, miten hyvin oltiin perillä opiskelijan arjesta? Vahvan osallisuuden kokemuksen takeena on muutoksessa toisen työn ymmärrys ja siihen kohdistuvan muutoksen seuraukset. Yllättävän vähän oppilaitosheimo sanoittaa tosilleen työtään. Positiivisen kierteen nivelkohdat ovat myös ymmärryksen paikkoja.

Positiivinen kierre haastaa koko oppilaitosyhteisön. Johtaminen ei katoa mihinkään, vaan saa uusia muotoja. Nyt hallussa tulee olla nopea holistinen tulkintakyky muutoksessa. On osattava analysoida muutosten tavoitteita ja muuttaa ne toiminnaksi omalla vastuualueellaan. Johtajalla tulee olla kyky ja taito rekrytoida motivoituneita, sitoutuneita ja henkilöstön arvostusta nauttivia opettajia muutosagenteiksi. Muutosjohtajan on oltava opettajien joukossa. Samaan aikaan keulassa ja keskellä!

Lähteenä: Bergström, H. & Mäki, K. 2017. Keulassa ja keskellä. Johtaminen reformissa. Julkaistu Haaga-Helian tutkimussarjassa.